Suomen kansallispuistot

Kansallispuistot ovat yleisiksi nähtävyyksiksi perustettuja luonnonsuojelualueita. Niiden tärkein tehtävä on suojella alkuperäistä luontoa ja erityisesti Suomelle tyypillisiä eliöyhteisöjä. Kansallispuistossa liikkuminen on vapaata jalkaisin, hiihtäen tai soutaen lukuun ottamatta luonnon suojelusyistä muodostettuja rajoitusosia. Kävijöitä varten puistoissa on mm. retkeilypolkuja, keittopaikkoja ja telttailualueita.

Miten löydät Valkmusaan?

Valkmusan kansallispuisto sijaitsee Pyhtään kunnassa ja Kotkan kaupungissa. Valkmusaan pääsee parhaiten Pyhtäältä pohjoiseen johtavaa maantietä ( no 356) pitkin. Vastilan tieviittoja seuraten löytää kansallispuiston pysäköintipaikalle, joka on noin 12 km päässä valtatie 7:ltä (E18). Metsähallituksen hallinnassa oleva puisto on perustettu 1.9.1996. Kansallispuiston alueella on Rannikko-Suomen suurimmat ja monipuolisimmat suoalueet. Puisto on pinta-alaltaan 1720 ha. Puiston suot ovat myös kansainvälisesti arvokkaita.

Valkmusa on erinomainen päiväretkikohde. Valkmusan alueella voi kävellä 2,5 km pitkospuita pitkin. Reitin varrella on näkötorni, josta voi katsella suomaastoa ja lintuja. Talvisin voi hiihtää kansallispuiston alueella.

Monipuolista suoluontoa

Suoluonto Valkmusan kansallispuistossa on Etelä-Suomen oloissa poikkeuksellisen edustava. Puiston ja sen lähiympäristön suurimmat suot ovat Munasuo, Valkmusa, Kananiemensuo ja Mustanjärvensuo. Erämaisen luonteensa säilyttänyt Kananiemensuo on erittäin edustava monista erilaisista suotyypeistä muodostuva kokonaisuus. Suosta voi erottaa mm. kaksi keidasta ja yhden aapasuon. Soiden reunaosat ovat säilyneet valtaosin luonnontilaisina. Mahtavia suomaisemia voi parhaiten ihailla Valkmusan itälaidan korkeilta rapakivikallioilta, jotka putoavat suohon portaittaisina jyrkänteinä. Metsiä kansallispuistoon kuuluu hyvin vähän, alle 200 ha. Kansallispuiston maisemaan tuo kiintoisan lisän mahtava Kymijoki, jonka läntinen suuhaara virtaa alueen pohjoisreunalla.

Suolinnusto

Kansallispuistoalueelta on luokiteltu 30 erilaista suotyyppiä. Se kuvastaa suokasvillisuuden monipuolisuutta. Lintulajeja on runsaasti. Soilla pesii monia harvinaisia lintuja, esimerkiksi kapustarinta, keltavästäräkki sekä pikkukuovi. Alueen jokavuotinen asukas on kurki. Alueella on myös pesinyt 3-4 kalasääskipariskuntaa. Suon reunat ovat kehrääjien saalistuspaikka. Rauhalliset paikat suolla ovat monien muuttolintujen levähdysalueita. Syksyisin voi nähdä monta sataa kurkea ja hanhea laskeutuvan suolle ennen muuttomatkaa.

Perhossoita

Soilla on paljon perhoslajistoa. Alueella on monia harvinaisia ja uhanalaisia suurperhoslajeja ja melkein kaikki Etelä-Suomen suoperhoslajit. Aapasuo-osalla viihtyvät mm. uhanalainen luumittari ja rämelehtimittari. Suuri osa suoperhosista elää rämeillä. Suoperhoset ovat hämärä- tai yöaktiivisia. Ennen auringon laskua suomittarit ovat aktiivisimmillaan. Lämmin yöilma saa perhoset liikkeelle